Kirjoituksia

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän puhe Matti Oskari -illassa 6.8.2008

Hyvät juhlavieraat,

Olemme kokoontuneet tänään yhteen nauttimaan kesäillasta ja kulttuurista. Tilaisuuden pääteemana on kunnallisneuvos Matti Oskari Lahtela, jonka pitkästä ja merkittävästä elämästä olemme jo aiemmin tänään kuulleet. Hänen elämäntyönsä on kuitenkin niin merkittävä, että siitä riittää ammennettavaa monelle puhujalle. Pahoittelen, jos puheessa on edellisen puhujan kanssa hieman toistoa, koska Janne Kaisanlahden kanssa olemme Matti Oskarin kanssa eri aikakauden ihmisiä, voi olla, että olemme käyttänyt joitain samoja lähteitä.

Nuoren lappilaisen kansanedustajan näkökulmasta merkittävintä hänen elämässään on pitkä, lähes 30 vuotta kestänyt kautensa kansanedustajana. Pitkään jatkunut toiminta kunnallispolitiikassa ja useat yritykset eduskuntavaaleissa tuottivat tulosta vuonna 1930, Lahtelan ollessa 48-vuotias.

Jo sitä ennen hän oli saanut paljon aikaan Kemijärven kehittämiseksi ja modernisoimiseksi. Hänen vuonna 1906 perustamansa Kemijärven Höyryvene Osakeyhtiö muun muassa paransi merkittävästi kulkuyhteyksiä Kemijärven ja Pelkosenniemen välillä. Laivaliikenteen merkitys oli suuri kun maantietä Pelkosenniemelle ei tuolloin vielä ollut.

Matti Oskari Lahtelalla oli suuri vaikutus myös sellaisten uusien keksintöjen, kuin sähkö ja auto, tuloon Kemijärvelle.  Hän oli perustamassa Kyrön Mylly ja Sähkö Osakeyhtiötä, joka jalosti viljaa ja hankki sähkövoimaa Isokylälle. Hän oli mukana myös Kemijärven Auto Osakeyhtiön toiminnassa. Uranuurtajana hän toimi myös kemijärveläisessä osuustoimintaliikkeessä ja malminetsinnässä Kärväsvaaralla.

Saavutusten listaa voisi vielä jatkaa, mutta siirryn kuvaamaan hänen toimintaansa kansaedustajana ja kuvaamaan sen ajan toimintaympäristöä. Hänen aloittaessaan kansaedustajana elettiin poliittisesti kiivaita vuosia, jolloin poliittisesti merkittävää oli kommunismin torjuntaan keskittyneen lapuanliikkeen aktiivinen toiminta. Mieleen painuneita tapahtumia on myös kieltolain kumoamiseen johtaneen kansanäänestyksen järjestäminen.

Vuosikymmenen vaihteessa parlamentarismi oli Suomessa ajautunut kriisiin. Lapuanliike ryhtyi suoraan toimintaan vasemmistoa vastaan. Vuoden 1930 eduskuntavaalit jouduttiin järjestämään, kun presidentti oli hajottanut lapuanliikkeen painostuksen kohteeksi joutuneen ja vajaalukuisen eduskunnan. Näissä vaaleissa kommunistit eivät saaneet ollenkaan asettaa ehdokkaita. Vaaleissa poliittinen tuuli puhalsikin voimakkaasti oikealle ja eduskunnan porvarienemmistö oli tuolloin suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Poliittinen taistelu huipentui pari vuotta myöhemmin kun lapuanliike laajensi muilutuksiaan vasemmiston ulkopuolella ja yritti vallankumousta, jonka jälkeen lapuanliike kiellettiin.

Voimakas taloudellinen taantuma muutti politiikan voimasuhteita ja SDP oli kaksien seuraavien vaalien voittaja. Vuonna 1937 Cajanderin hallituksen myötä alkoi 50 vuotta jatkunut punamultahallitusten aikakausi. Cajanderin hallituksen aikana eduskunta päätti monista sosiaalisista uudistuksista. Niistä kauaskantoisimpia olivat kansaneläkelaki ja laki yksityisestä lääkärinhoidosta.

Kansainvälisen tilanteen kiristyessä huomio kuitenkin kiinnittyi ulkopoliittisiin kysymyksiin. Vuonna 1939 valittu eduskunta jatkoi poikkeuslakien voimin koko toisen maailman sodan ajan.  Sota-aikana eduskunnan työ oli rajoitettua, sillä poliittinen valta oli keskitetty hallitukselle, presidentille ja ylimmälle sotilasjohdolle.

Sotien jälkeen edessä oli ankara uudelleenrakennustyö ja sotakorvausten maksaminen. Kemijärvellä sodissa tuhoutui noin 70 % alueen rakennuksista. Sodan jälkeinen jälleenrakennus ja Kemijoen voimalaitosrakentaminen toivat työtä ja väestöä sekä lisäsivät vaurautta. Vastaavasti elintaso lähti nousuun myös muualla maassa. Tuon ajan merkittäviin uudistuksiin kuuluu lapsilisälain hyväksyminen 40-luvun lopulla.

Politiikan sektorilla elettiin värikkäitä vuosia. Jatkosodan päättänyt välirauhansopimus Neuvostoliiton kanssa edellytti suomalaisten sotasyyllisten tuomitsemista. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä kahdeksan jatkosodan valtiollista johtajaa sai tuomion. Oikeudenkäynnin jälkeen Mannerheim erosi presidentin tehtävistä. Eduskunta valitsi uudeksi presidentiksi J. K. Paasikiven.

Paasikiven valinnasta alkoi uusi presidentinvallan kausi. Presidentistä oli tullut uuden ulkopoliittisen suuntauksen voimahahmo ja se heijastui myös sisäpolitiikkaan. Ulkopolitiikan johtamisen lisäksi presidentillä oli vahva asema hallituksen muodostamisessa ja erottamisessa sekä oikeus erottaa eduskunta ja määrätä järjestettäväksi uudet eduskuntavaalit. Presidentin asemaa vahvisti vielä Paasikiven ja erityisesti Kekkosen pitkät toimikaudet. Kekkonen tosin valittiin presidentiksi vain kaksi vuotta ennen kuin Matti Oskari Lahtela jäi pois eduskunnasta.

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton uhka säilyi ja politiikassa jouduttiin sopeutumaan elämään kylmän sodan toisen osapuolen naapurina. Tämä näkyi myös sisäpolitiikassa, jossa 40-luvun lopulla kiersi huhuja kommunistien vallankaappaussuunnitelmista. Lisäksi Stalin tarjosi Suomelle samanlaista liittosopimusta, jollaisen se oli solminut Romanian kanssa. Paasikivi torjui ehdotuksen vedoten eduskunnan kielteiseen kantaan.

Vuosikymmenen vaihteessa myös taloustilanne aiheutti päänvaivaa. Inflaatio laukkasi huimaa vauhtia ja SAK uhkasi maata yleislakolla. SDP ajautui puoluehajaannukseen. Hallitustyöskentelyssä SDP:n ja maalaisliiton välit kärjistyivät. Elettiin lyhytikäisten hallitusten aikaa. Vuoden 1958 eduskuntavaaleissa Matti Oskari Lahtela jäi pois eduskunnasta. Työtä jatkamaan valittiin hänen poikansa Olavi Lahtela.

Arvoisa juhlaväki,

Matti Oskari Lahtelan aktiivinen toiminta ja kotiseudun olojen kehittäminen jatkuivat hänen kansanedustajakaudellaan. Hän teki eduskunnassa kaikkiaan 442 aloitetta, joista suurin osa koski Koillis-Lapin asioita. Hänen merkittävimpänä aikaansaannoksenaan kutsutaan lakia, jolla annettiin lisämaata Kemijärven, Sallan sekä Kuusamon Liikasen kylän pientiloille. Lakia kutsutaankin Lex Lahtelaksi.

Eduskunnassa Matti Oskari Lahtela jatkoi työtään kemijärveläisten lasten ja nuorten koulunkäyntiolosuhteiden parantamiseksi. 20-luvulla hän oli vahvasti mukana Kemijärven yhteiskoulun perustamisessa. Sotien jälkeen hän vaikutti sekä Kemijärven lukion että emäntäkoulun perustamiseen. Eduskunnassa hänen tekemänsä aloitteen ansiosta Kemijärvelle perustettiin opettajaseminaari vuonna 1950.

Lahtela sai ajettua läpi myös lukuisia tiehankkeita ja siltoja koskevia aloitteita. Lisäksi hän pyrki edistämään uusien rautateiden rakentamista. Kemijärvelle saatiin rata. Hänen haaveensa radan jatkumisesta Sodankylään ja edelleen Petsamoon tai toisaalta Taivalkoskelta Kemijärvelle eivät kuitenkaan valitettavasti onnistuneet. Kun vanha Oulun lääni jaettiin kahtia, hän ajoi voimakkaasti Kemijärveä Lapin läänin pääkaupungiksi.

Eduskunnassa ollessaan hän ehti toimia kuudessa eri valiokunnassa. Kulkulaitosvaliokunta vastaa nykyistä liikennevaliokuntaa. Suuri valiokunta toimi eduskunnan toisena kamarina. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellään valtion tuloja ja menoja eli se keskittyy eduskunnan budjettivaltaan. Lisäksi Lahtela toimi työväenasianvaliokunnassa sekä laki- ja talousvaliokunnassa.

Tuolloin Matti Oskarin aikana kansanedustajilla ja ministereillä oli paljon enemmän valtaa kuin tänä päivänä. Kun ministeri antoi lupauksen, että tietyöt voitaisiin käynnistää, työ voitiin aloittaa jo seuraavana päivänä. Nykyisin tarvitaan kaiken maailman toimikunnat ennen kuin korjausta odottava tie ylipäätään etenee edes hankelistalle. Saati sitten päästään työt konkreettisesti aloittamaan. Myös lainsäädännön laatimisen osalta istutaan vuosikausia komiteoissa, toimikunnissa ja erilaisissa työryhmissä ennen kuin laki konkreettisesti lähtee liikkeelle.

Kemijärven talouselämän kehittämiseen liittyi Matti Oskari Lahtelan haaveisiin kuulunut selluloosatehtaan perustaminen Kemijärvelle. Juuri ennen kuolemaansa hän sai tietää suuren haaveensa toteutuvan, sillä hän kuolinvuoteellaan allekirjoitti sellutehtaan rakentamiseksi perustetun Kemijärvi Osakeyhtiön osakemerkintälistan. Erityisesti tässä hankkeessa kunnostautui hänen poikansa Olavi, jonka ollessa kansanedustajana sellutehdas perustettiin Kemijärvelle. Kuten tiedätte, sellutehdas ehti tuoda 40 vuotta leipää ja hyvinvointia itä-lappilaisten pöytään ennen kuin viime syksynä yhtiön ilmoituksesta tehtaan toiminnan ilmoitettiin tulleen tiensä päähän.

Tarkasteltaessa lähihistoriaa taaksepäin voidaan havaita, että vahvalla aluepolitiikalla ja julkisen sektorin toimenpiteillä on aina ollut voimakas vaikutus alueelliseen tasapainoon. Teollistavassa aluekehityksen vaiheessa valtio sijoitti omia teollisuuslaitoksiaan eri puolille maata sinne, missä oli tarjolla raaka-aineita ja työvoimaa. Liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin rakentaminen työllisti ja muodosti reitin halki Suomen Hangosta Utsjoelle. Yhteiskunnalliset hyvinvointipalvelut toteutettiin samoin periaattein koko maassa.

Tietoisesti toteutetun politiikan seurauksena meillä on ajanmukainen perusrakenne koko maassa. Julkisilla palveluilla on merkittävä työllistävä vaikutus ja ne takaavat osaltaan tasa-arvoiset elinolot eri alueiden väestölle. Näistä tekijöistä on pidettävä kiinni alueellisen kehityksen vahvuuksina, joiden varassa uusia toimenpiteitä voidaan rakentaa. Lisäksi tarvitaan monipuolista innovatiivisuutta uusien ideoiden ja yritysten kehittämiseen sekä Lapin vahvuuksien hyödyntämiseen.

Arvoisa juhlaväki,

Matti Oskarin Lahtelan kansanedustaja-aikojen jälkeen moni asia kansanedustajan työssä on muuttunut. Toki yhtäläisyyksiäkin löytyy. Meillä lappilaisille yksi suurimpia haasteita on pitkät etäisyydet, niin täällä Lapissa kuin kotoa eduskuntaan. Täällä olevan kodin lisäksi on pakko olla asunto myös Helsingissä. Monet etelässä asuvat kansanedustajat kulkevat päivittäin kodin ja eduskunnan väliä, mutta meille se on käytännössä mahdotonta.

Liikkuminen oli tuolloin Matti Oskarin aikana paljon huonompaa kuin tänä päivänä. Liikenneyhteydet ovat lentoliikenteen myötä paljon parantuneet. Junayhteyskin on nopeutunut. Se mahdollistaa kotiin tulon joka viikonloppu. Jos on pakottava tarve käynti täällä Lapissa voi onnistua keskellä viikkoakin. Matti Oskarin aikana tilanne oli aivan toinen. Kotiin päästiin pääasiassa vain pari kertaa vuodessa, kesä- ja joululomalla. Tämä on vaatinut erityisen lujaa ja sitkeää luonnetta. Erityisesti sotien jälkeen Helsingissä oli asuntopula ja asunto-olot olivat vaatimattomat. Monet kansanedustajat asuivatkin alivuokralaisena tai yhdessä kollegojen kanssa.

Matti Oskari Lahtela pääsi tuoreeltaan tutustumaan uuteen eduskuntataloon, joka vihittiin käyttöön keväällä 1931. Kun eduskuntataloa rakennettiin, kansanedustajan tehtävä oli vielä luottamustoimi, jota ei hoidettu päätyönä. Tuolloin valtiopäivät olivat koolla noin 120 päivää eli noin 4 kuukautta. Kansanedustaja joutuikin jakamaan työhuoneensa muiden kansanedustajien kanssa. 1960-luvulla työmäärän lisääntyessä valtiopäivien pituus oli venynyt jo noin 250 päiväksi, joten työhuoneille oli enemmän käyttöä. 1970-luvun lopulla valmistui eduskuntatalon molemmille puolille lisäsiivet ja kansanedustajat saivat omat työhuoneet.

Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja Suomen liittymien Euroopan unioniin ovat edelleen lisänneet eduskunnassa käsiteltävien asioiden määrää. Samalla eduskunnan valiokuntatyön merkitys suhteessa täysistuntoihin on kasvanut. Työmäärän lisääntyessä kansanedustajat saivat myös henkilökohtaiset avustajat. Eduskunnan henkilökunnan määrän lisäännyttyä rakennettiin uusi lisärakennus, joka valmistui neljä vuotta sitten.  

Myös puhelinten osalta on kuljettu pitkä matka aina veivattavasta käsipuhelimesta nykyiseen kännykkäkulttuuriin. Kännyköiden aikana tavoitettavuus on lisääntynyt ja kansanedustajan odotetaan aina olevan tavoitettavissa. Sähköpostin ja internetin myötä tiedonvälityksen muodot ovat laajentuneet ja yhteydenoton kynnys on alentunut.

Arvoisa juhlaväki, 

Olen vakuuttunut, että Matti Oskari Lahtelan muistomerkkihanke etenee suotuisissa merkeissä. On aina myönteistä, että asian takana on laaja pohja – kuten perustettu perinneyhteys tässä tapauksessa, joka ajaa hanketta eteenpäin. Matti Oskari on tehnyt koko Lapin ja erityisesti Itä-Lapin hyväksi pitkän päivätyön ja ollut ihminen, joka on työssään ylittänyt myös puoluerajat. Lämpimät kiitokset siitä, että sain kutsun tulla tänne juhlaanne.