ETUSIVU KUKA MATTI OSKARI? YHDISTYS UUTISIA KIRJOITUKSIA YHTEYSTIEDOT


"Minä pyytäisin kiinnittää erikoisesti huomiota siihen, että Oulujoen pohjoispuolella on kolmasosa Suomea!"

Matti Oskari Lahtela oli kemijärveläisen maatalon poika, hän syntyi vuonna 1881 ja kuoli vuonna 1961. Nuoruusvuosinaan Matti Oskari teki maatalous- ja metsänhoitotöitä sekä aloitteli jo omaa kauppatoimintaa. Vaikka kotitalo oli varakas, ei maatila voinut elättää kaikkia poikiaan. Matti Oskari meni ensin kotivävyksi vaimonsa isän maatilalle, mutta ryhtyi sittemmin itsenäiseksi yrittäjäksi. Koulutusta Matti Oskarilla ei ollut kuin pari päivää kiertokoulua ja myöhemmin hankittu sisävesilaivojen päällikkötutkinto, mutta elämänkoulusta kertyi eväitä reppuun sitäkin enemmän.

Kemijärvellä M. O. Lahtela aloitti höyrylaivaliikenteen 1900-luvun alussa; tuolloin ei kulkenut maantietä Kemijärveltä Pelkosenniemelle. Sittemmin hän oli perustamassa Kemijärvelle mm. Osuuskauppaa, sähkölaitosta ja useita muita yrityksiä. Hän löysi myös Kärväsvaaran malmiesiintymän. Itseoppinut mies toimi Kemijärvellä myös oikeusavustajana. Yhteisiin asioihin poronhoitoa harjoittanut M. O. Lahtela tuli mukaan ensin oman paliskuntansa luottamusmiehenä, sittemmin aukesivat kunnalliset ja maakunnalliset luottamustoimet. Poromiesten näkyvänä edunvalvojana hän toimi Suomen Poronjalostusyhdistyksen ja Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1930 Lahtela valittiin eduskuntaan; hänen sitkeästä luonteestaan jotakin kertoo, että hänet valittiin vasta seitsemännellä yrittämällä. Eduskunnassa Lahtela toimi vuoteen 1958 saakka.

Kansanedustajana M. O. Lahtela tunnettiin kotimaakuntansa ja maaseudun uutterana puolustajana - ja myös varsin värikkäänä kansanedustajana, jonka kerrotaan vieneen eväät puhujapönttöön, ja jota kansanedustajatoverit kutsuivat nimellä "Lapin Keisari". Lahtelan ansioiksi voidaan lukea ainakin useat ympäri Lappia toteutuneet tiehankkeet, oppilaitoksien perustamiset ja Lex Lahtelaksi nimetty lisämaalaki. Värikkäästä kielenkäytöstään tunnettu Lahtela pyrki yleensäkin tuomaan Lappia tunnetuksi Etelä-Suomessa. Vaikka Lahtela oli maalaisliittolainen, ei hän ollut leimallisesti puoluepoliitikko; hän oli yhden asian mies, aluepoliitikko, vanhan ajan siltarumpupoliitikko, jonka kaiken toiminnan päämääränä oli Pohjois-Suomen elinolosuhteiden kohottaminen.


M. O. Lahtelan mittava elämäntyö on vihdoin koottu yksiin kansiin. Voit hankkia M. O. Lahtelan elämäkerran "Lapin Keisari" esim. tilaamalla sen Perinneyhdistyksen toimihenkilöiltä, joiden yhteystiedot löydät näiltä sivuilta.

Henkilötietoja kootusti

MATHIAS (MATTI) OSKARI LAHTELA

Syntyi 29.6.1881 Kemijärvellä – Kuoli 24.3.1961 Helsingissä Punaisen Ristin sairaalassa liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin

Perhe

M. O. Lahtelan vanhemmat olivat tilallinen Matti Matinpoika Lahtela (1851–1911) Kemijärven Isokylältä ja hänen vaimonsa, emäntä Kaisa Kustaava Emilia Tuomaantytär o.s. Imponen (1858–1906). 

M. O. Lahtela vihittiin ensimmäiseen ja ainoaan avioliittoonsa 15.2.1903 Kemijärvellä. Hänen vaimonsa oli Briita Kaisa o.s. Heikkilä (1882–1954), talollisentytär, sittemmin emäntä ja kahvilanpitäjä.

M. O. Lahtela ja Briita Kaisa Lahtela saivat 11 lasta, joista yksi kuoli lapsena, mutta muut elivät aikuisikään. Pojista Olavi Lahtela seurasi isäänsä sittemmin kansanedustajana vuosien 1958–68 ajan. Matti Oskarin ja Briita Kaisan lapset olivat Aili Kellokumpu (1903–92), Heikki Lahtela (1905–1941), kaatui taistelussa kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta, Katri Koski (1906–88), Hilda Wäre (1908–2005), Hilma Axelsson (1909–98), Helvi (1911–11), Tyyne Lahtela (1913–87), Olavi Lahtela (1915–68), Valma Sarkki (1917–2005), Eeva Kivinen (1919–) ja Veikko Lahtela (1922–69).

Koulutus

  • muutama päivä kiertokoulua
  • sisävesilaivojen päällikkötutkinto

 
Työura

  • aluksi maanviljely- ja metsätöissä, sittemmin kauppias, poromies, asioitsija, oikeusavustaja ja matkustajalaivojen päällikkö Kemijärvellä
  • Kemijärven Höyryvene Oy:n perustajajäsen, toimitusjohtaja 1907–17, johtokunnan puheenjohtaja 1914–19
  • Kemijärven Osuuskaupan perustajajäsen ja ensimmäinen myymälänhoitaja 1918–19
  • Kyrön Mylly ja Sähkö Oy:n toimitusjohtaja, johtokunnan puheenjohtaja ja rahastonhoitaja 1918–30
  • Kemijärven Auto Oy:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1919–26
  • Kemijärven malminetsintäyhtymän toimitusjohtaja 1921–36, Kärväsvaaran malmiesiintymän löytäjä
  • Kansanedustaja 1930–58


Luottamustehtäviä Kemijärven kunnallishallinnossa

  • holhouslautakunnan esimies 1912–16
  • kunnallislautakunnan varaesimies 1913–15
  • kunnankirjuri 1916–18
  • köyhäinhoitolautakunnan puheenjohtaja 1917–21
  • elintarvikelautakunnan puheenjohtaja 1917–18
  • kunnanvaltuutettu 1919–33, valtuuston varapuheenjohtaja 1926 ja puheenjohtaja 1929,
  • Kemijärven taajaväkisen yhdyskunnan rakennuslautakunnan puheenjohtaja 1919–24, 1935–39
  • kunnallislautakunnan (kunnanhallituksen) puheenjohtaja 1921–27 ja 1930–33
  • taksoituslautakunnan puheenjohtaja 1921–27 ja 1930–33
  • kirkonkylän kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja 1924–38
  • Kemijärven kunnan rakennuslautakunnan jäsen 1926–34
  • Kemijärven kauppalan tilintarkastaja 1961
  • lukuisia muita kunnallisia luottamustehtäviä, mm. useiden kuntakokousten puheenjohtajana, eri lautakuntien ja toimikuntien jäsenyyksiä ja muita tehtäviä yli viiden vuosikymmenen ajan

Muita luottamustehtäviä

  • Hirvasniemen paliskunnan poroisäntä ja kasööri 1900-luvun alussa, porolakikomitean jäsen 1906
  • Kemijärven Isokylän puimaosuuskunnan ensimmäinen esimies 1907
  • Kemijärven suojeluskunnan esikunnan jäsen 1918–29
  • Kemijärven Osuuskaupan hallituksen jäsen 1918–25
  • Kemijärven Vapaapalokunnan päällikkö 1920–21
  • Kemijärven manttaalikuntain puheenjohtaja 1924–61
  • Peräpohjolan maanviljelysseuran johtokunnan jäsen 1925–27
  • Kemijärven yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustajajäsen ja johtokunnan jäsen alkaen 1925, koulun rakennustoimikunnan jäsen
  • Kemijärven Osuusmeijerin perustajajäsen ja johtokunnan jäsen alkaen 1927–30
  • Suomen poronjalostusyhdistyksen puheenjohtaja 1930–55
  • Maalaiskuntien liiton liittovaltuuskunnan jäsen 1933–47
  • Porotuotteiden kauppakomitean jäsen 1933–34
  • Pohjois-Suomen maataloustuotteiden hintakysymystoimikunnan jäsen 1944–45
  • Kemijärven Kansallis-Osake-Pankin valvoja 1948–60
  • Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja 1948–61
  • Kemijärven emäntäkoulun johtokunnan puheenjohtaja 1949–61
  • Paliskuntain Jäähdyttämö Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1954–61
  • Poro ja Riista Oy:n hallintoneuvoston jäsen 1956–61
  • Kemijärven seudun maanomistajien yhdistyksen puheenjohtaja 1958–61
  • lisäksi eripituisia jaksoja lukuisissa luottamustehtävissä, mm. Koilliskuntain osuuskaupan hallituksen jäsen, Koillis-Lapin kuntien toimikunnan varapuheenjohtaja, Maakunnan liittovaltuuston jäsen, Poromies-lehden johtokunnan jäsen, Puu-Lappi Oy:n perustajajäsen, Pohjois-Suomen maataloustuotteiden hinnoittelutoimikunnan jäsen, Lapin Kansan Kirjapaino Oy:n hallintoneuvoston jäsen, Kemijärven sankaripatsastoimikunnan puheenjohtaja, Sallan ja Kuusamon kuntien siirtoväen asuttamiskomitean jäsen, Kemijärven vedenkorkeuden säännöstelytoimikunnan puheenjohtaja, valtioneuvoston asettaman säännöstelykomitean jäsen, valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtaiden tilintarkastaja, Oulun yliopiston valtuuskunnan jäsen sekä monissa isojaon johdosta asetetuissa toimikunnissa sekä jakotoimituksissa uskottuna miehenä

 

Tehtävät eduskunnassa

  • Maalaisliiton eduskuntaryhmän jäsen 1930–58
  • työväenasiain valiokunnan jäsen 1930–33, varajäsen 1933–36
  • laki- ja talousvaliokunnan varajäsen 1930–33, jäsen 1933–36
  • suuren valiokunnan jäsen 1936–39, 1945–46 ja 1953–58, varajäsen 1939–45 ja 1951–52
  • kulkulaitosvaliokunnan jäsen 1941, 1943–48 ja 1953–58, varajäsen 1932–33 ja 1940
  • valtiovarainvaliokunnan jäsen 1946–52
  • valtakunnanoikeuden varajäsen 1949, jäsen 1951–58

Arvonimiä

  • Kemijärven VPK:n kunniajäsen 1947
  • Kunnallisneuvos 1950
  • Maalaisliiton Lapin piirin kunniapuheenjohtaja 1958

Sanottua

”Pitkän elämäni varrella minä olen havainnut, että tyhmänä täällä maailmassa on vaikea tulla toimeen. Paljon helpompi on elää, jos on viisas ja asioista tietoinen. Ja vielä parempi jos näitä viisaita olisi mahdollisimman paljon. Elintason ja koko yhteiskunnan perusedellytyksen muodostaa ihmisten henkisen kehityksen nousu. Siksi te nuoret, menkää kouluun, oppikaa, se on teidän velvollisuutenne, ei vain itseänne vaan koko yhteiskuntaa kohtaan.”
-    M.O. Lahtela Lapin kansanopiston uudisrakennuksen vihkiäisissä

”Matti Oskari Lahtela tuli jälleen tunnetuksi miehenä, joka sanoo sanan sanasta ja kaksi parhaasta, ja sanoo myös sanottavansa diplomaattisen taitavasti. Emme ole vielä koskaan nähneet Matin väittelyssä häviävän, eikä hän näilläkään maakuntapäivillä jättänyt ketään vastausta vaille.”
-    Lapin Kansan pakinoitsija Olli-Pekka v. 1929

”Minä en voi yhtään käsittää, että pelkästä huutamisesta maksetaan valtionavustusta.”
-    M.O. Lahtela käytyään Helsingissä oopperassa

”Ikäpuhemiehellämme Matti Lahtelalla on jättäessään nyt meidät takana kolmetkymmenet valtiopäivät. Sitkeästi ja usein suurenmoisen perusteellisesti hän on ajanut oman maankolkkansa asioita.”
- eduskunnan puhemies K.-A. Fagerholm valtiopäivien päättäjäistilaisuudessa 1958

Pohjoissuomalaisen suurmiehen elämäkerta vihdoinkin yksissä kansissa! Tilaa ja lue!

info (at) mattioskari.net